(Hundred, hundred, hundred) hundred headlights making me blind

Hey!

96 paivaa jaljella joten alle sadan ollaan! Viime viikonloppuna pelattiin states playoffs hockey joukkueen kanssa Lansingissa. Havittiin, mutta oli silti hauskaa. Meilla on viela tulevana viikonloppuna yks turnaus jaljella Grand Rapidsissa ja sen jalkeen jaakiekkokausi on ohi. Tottakai tuntuu vahan haikeelta, mutta tavallaan ma oon valmis jattamaan sen elamanvaiheen taakseni. Koko kausi ja joukkue oli kylla ehdottomasti yksi hienoimmista kokemuksista taalla enka tuu ikina unohtamaan sita. Jaakiekosta nyt on kuitenkin kauden loputtua tulossa viela yksi postaus joten ei siita sen enempaa.

Viime aikoina on ollut jotenkin semmonen olo, etta ihanaa etta ollaan alle sadan ja paasen pian kotiin. Joinakin aamuina, niinkun tanaan, herasin ja olin sillee, etta "VIELA 96" Ma haluan tosi kovasti kotiin. Ootan kotiinpaasya ja sita, etta paasen tavallaan jatkamaan suomielamaa. Yritan selviytya lukion viimesesta vuodesta ja sitten suunnitelmat onkin ihan avoinna. Toisaalta sitten toisina paivina tulee surulliseks siita kuinka mun pitaa lahtea taalta ja jattaa taa paikka ja ihmiset. Ma en osaa viela kunnolla kuvitella milta se tuntuu, mutta ma oon melko varma, etta mun sydan tulee sarkymaan. Mutta se on osa tata prosessia ja siita pitaa vaan selvita. Jattaa se taakse ja jatkaa elamaa. Vaikka se ois kuinka kivuliasta. Vaikka se sattuis kuinka paljon. Ja ma oon varma, etta se sattuu. Kun se sattuu jo nyt.

Siita kuitenkin vahan arkisempiin asioihin. En oo pitkaan aikaan kirjottanut koska ma oon ollut ihan superkiireinen. Soccerin tryoutsit on silti kaynnissa ja me treenataan tosi kovaa. Ja koska hockey on kaynnissa myos niin mulla on siis nyt kaks sporttia paallekkain ja se vie paljon mun aikaa ja voimia. Sitten siihen paalle koulu ja kotilaksyt. Joten blogille ei oo suuremmin jaanyt aikaa. Kaytiin viime viikolla Davidin kanssa ottelemassa kuvia ympari Alpenaa, oli mielettoman kaunis ilma ja ihanan lammin. Viime viikko olikin tosi lammin, mutta nyt on taas vahan kylmentynyt ja tanaan olikin -1 hyiii...Viikonloppuna tulin kotiin Lansingista vahan ennen puolta yota. Menin nukkumaan ja nukuin puoleenpaivaan vasymystani pois. Sitten pikkuhiljaa tein aamuhommat ja tavattiin sitten Maryn, Tellisin ja Kolinin kanssa bagel stopilla. Syotiin ja juteltiin kaikenlaista. Tellis ja Kolin on molemmat hulluina juoksemiseen joten ne tylsistytti minua ja Marya juoksemisjutuillaan. Katottiin mm. kun Yhdysvaltain parhaat high schoolers juoksi track. Mun Suomi taas takkuaa ja pahasti. Tellis ja Kolin on myos molemmat suuria Grant Fisherin faneja, joka on siis Michiganista. Se juoksi maililla ja pakko sanoo, etta oli kylla jannittava kisa. Grant Fisher johti alusta asti ja se ois rikkonut neljan minuutin rajan, mutta lopussa se kompastu ja melkein kaatu joten meni sitten pari sekuntia yli neljan minuutin. Se juokemisosiosta. Bagel Stopin jalkeen mentiin Kolinille ja pelatiin pleikkarilla hahh..oli hauskaa hengailla pitkasta aikaa ja ottaa ihan rennosti kaiken harjottelun ja kiireen keskella.

Soccerin tryoutsit on siis ollut nyt kaynnissa puolisentoista viikkoa ja ylihuomenna saadaan tietaa kuka on varsityssa ja kuka Junior Varsityssa. En yhtaan tieda, etta kummassa tuun olemaan. En oo koskaan aikasemmin pelannut socceria, mutta oon yks parhaista at conditioning ja en nyt mikaan maailman surkein itse pelissakaan, joten saa nyt nahda. Huomenna viela viimeset harkat jaakiekkoa ja sitten viikonlopun turnauksen jalkeen se vaihe on ohi.

Tanaan koulun jalkeen siis soccer harkat 3-5.30. Ulkona oli niin kylma, etta harjoteltiin sisalla mista ma en tykkaa yhtaan, koska sisalla juokseminen on kamalaa, eika liikkasalissa jalkapallon pelaaminenkaan oo mikaan mun lempijuttu. Harkat meni kuitenkin melko hyvin, vaikka coach laittaakin mun pelaamaan defense koko ajan. vaikka oon selkeesti parempi offense mutta se otetaan mita annetaan ja siihen ollaan tyytyvaisia. Torstaina sitten viimein saadaan tietaa etta ollaanko JV vai Varsity. Harkkojen jalkeen mentiin syomaan hostperheen kanssa kiinalaiseen. Oli hyvaa. Sitten tulin kotiin ja nyt olis aika alkaa kirjottamaan  esseeta siita, etta pitaisko Marijuana laillistaa muuhnkin kuin laaketieteelliseen kayttoon. Huohh...ei yhtaan innostas, mutta kai se on pakko kun due on huomenna.
Palaillaan!
P.S. Nyt se on varmaa, etta lahdetaan Spring Breakiks Chicagoon! Yay!

Upper Peninsula tour

Perjantai-iltapäivänä alkoi meidän Upper Peninsula tour kun lähdettiin heti puolikkaan koulupäivän jälkeen ajamaan kohti Marquettea. Matka Marquetteen meni suurimmaks osaks nukkuessa joten se melkein viisi tuntia ei tuntunut kovin pitkältä. Lowe Peninsula ja Upper Peninsula vaikka molemmat onkin Michigania on aivan omat maailmansa. Ja Upper Peninsula on niin kaunis! Rakastuin niihin pieniin kyliin joitten läpi ajettiin ja luonto siellä on niin kaunis!

Lake Superior

Meidän matkan tarkoituksena oli siis pelata jääkiekkoa joten ei hirveesti ehditty Upper Peninsulaa tutkimaan. Saavuttiin siis perjantaina Marquetteen, jossa kirjattiin ittemme hotelliin sisään ja käytiin vähän kiertelemässä Marquettea ja käytiin mm. aivan järkyttävän hyvässä italialaisessa ravintolassa jonka ruoka vei kielen mennessään. Oli myös tosi mukavaa viettää hotellilla aikaa joukkueen kanssa ja vaan jutella kaikesta maan ja taivaan välillä.

Lauantai aamuna lähettiin aamupalan jälkeen ajamaan kohti Houghtonia, jonne Marquettesta oli vielä joku parisen tuntia. Houghtoniin kun saavutttiin alettiin aika lailla heti valmistautumaan peliin. Löysin myös hallista suomen lipun hahah..Upper Peninsulassa kun on paljon ihmisiä joilla on juuret Suomessa. Pelattiin Houghtonia vastaan kaks loistavaa peliä. Eka peli voitettiin 2-0 ja toinen peli 5-2. Jäähalli Houghtonissa oli muuten todella, todella kylmä joten oli vähän epämukava pelata aluksi mutta loppujen lopuks se ei sitten kovin paljoa vaikuttanut. Pelien jälkeen ajettiin  takaisin Marquetteen ja aika pian syönnin jälkeen painuttiin pehkuihin, koska aamulla oli aikanen herätys.

Brooke <3

Maddie <3

Seuraavana aamuna herättiin siis kuuden aikoihin ja syötiin pikaisesti aamupala ja suunnattiin jäähallille. Jäähalli oli mielettömän cool, koska Northern Michigan University pelaa siellä kotiottelunsa, joten halli oli tosi iso ja siisti. Kaukalo oli myös olympic size joten se toi oman lisämausteensa peliin. Me kun ei oltu aikasemmin pelattu niin isossa kaukalossa. Lähdettiin peliin hyvällä itseluottamuksella ja en oo ikinä ollut niin ylpee meidän joukkueesta kun sinä päivänä. Me pelattiin elämämme peli ja voitettiin 1-0. En eka edes tajunnut mitä oikein tuli tehtyä, mutta myöhemmin on vähän saanut asioita perspektiiviin vaikka ei sitä oikein vieläkään tajua. Marquette on siis voittanut osavaltion mestaruuden viimeset kolme vuotta peräkkäin, eikä Alpena oo koskaan voittanut niitä. Esim. Kolme vuotta sitten hävittiin niille 17-0. Ja 2015 Maaliskuun ensimmäinen päivä, aikasin sunnuntai-aamuna me viimein voitettiin ne. Niitten omalla kotiareenalla. Olin niin ylpee. Niin ylpee! Toinen peli Marquettea vastaan hävittiin, mutta se ei vähentänyt meidän ensimmäisen voiton tärkeyttä. Viimein me todella uskotaan siihen, että me voidaan tehdä se. Me Voidaan voittaa ne jättiläiset joita ei olla koskaan aikasemmin voitettu. Kohta on edessä States Playoffs Lansingissa ja siellä on taas kovia vastuksia joten meidän pitää pelata paremmin kun koskaan. että voidaan saavuttaa jotain.

Sunnuntaina pelien jälkeen lähdettiin sitten taas takasin kotiinpäin. Matka tuntu pitemmältä kun koskaan ja olin niin väsynyt. Niin väsynyt, etten osaa ees kuvailla. Joka sentti mun kehossa sattui ja tuntu, että mä en enää ikinä tunne oloani normaaliksi. Helene tuli meille myös yöksi koska se oli yksin kotona sen illan. Mentiin melko aikasin nukkumaan mutta nukuin yön tosi huonosti joten seuraavana aamuna koulussa olin todella väsynyt. Meillä alko viimeinen trimester joten oli uudet tunnit yms. ja olin vaan tosi väsynyt. Koulun jälkeen oli eika päivä soccer harkat, joten en voinut skipata ekoja harkkoja. Nyt on siis vaan conditioning koska on tietenkin vielä liikaa lunta että päästäis ulos pelaamaan. Tätä viikkoa ne kutsuu Hell week, ja siltä se tuntukin. Oli niin rankat harkat, ettei mitään rajaa, mutta oli kiva taas harjotella kunnolla. Soccer harkkojen jälkeen menin 45 minuutiks kotiin ja söin vähän jotain ja lähdin jääkiekko harkkoihin. Harkat ei onneks ollu kovin harkat. Lauottiin tutkaan ja tehtiin nopeustestejä. Illalla otin sitten suihkun, soitin äitille niinkun mulla on tapana illalla tehdä ja menin nukkumaan. Ja Seuraavana aamuna heräsin ja olin niin exhausted, että pyysin jäädä kotiin. Ja tänään oon melko paljon vaan nukkunut koko päivän. Mun koko keho on niin väsynyt, että tuntu ihan ylivoimaselta nousta sängystä. Nyt tuntuu kuitenkin levon jälkeen jo paljon paremmalta ja huomenna taas kouluun ja voi alkaa taas ihan oikeesti elämään niinkun ihmiset hahah..pari viime päivää on vähän menny sinne sun tänne kun on ollut fyysisesti niin lopussa. Niin..jos meillä nyt on koulua sen takia, että tänään on satanut lunta.

David välttämättä halus musta kuvan Penalty boxissa

Warriors <3

Helene <3