lauantai 18. huhtikuuta 2015

Feelings through gifs

Kun joku luulee, että Suomessa puhutaan vaan englantia


Viikonloppu


Kun lopetin soccerin ja kaikki silti toivottaa onnea peleihin..

Kun joku ärsyttää

Minä enkun tunnilla

Kun joku sano, että suomessa meille maksetaan että mentäs kouluun


Kun luin Allegiantin loppuun


Kun ajattelee että mun jääkiekkokausi on ohi..

Kun oli lumipäivä

Kun joku mies enkun tunnilla selitti kuinka toinen maailmansota amerikassa oli niiin rankkaa aikaa

Kun yks tyttö luuli, että Euroopassa ei käytetä numeroo kolme ollenkaan..

Kun kuuntelee joittenkin keskustelua tunnilla ja tajuaa kuinka tietämättömiä nää on  

Kun hostmom oli ostanu mulle kotiin fortune cookies

Mitä mä ajattelen kun syön liikaa karkkia

Exactly..varsinkin kaupungin läpi kulkeva juna pitää hillitöntä melua viideltä aamuyöllä

Miltä musta tuntuu neljännellä tunnilla

Aamutunnelmat

Kun lähet koulun jälkeen kotiin ja muut jää harkkoihin


Kuviksen tunti Davidin kanssa..

Kun ihmiset kysyy miltä tuntuu mennä kotiin

Fiilikset melko usein

Kun ihmiset kysyy oonko mä venäläinen/saksalainen


Kun Theo ja David yrittää saada mut nauramaan kun mä syön

Kun joku ehdottaa tekemistä lauantai aamupäivälle

Kun PE grade on F

Kun joku jota inhoon puhuu 

Kun Penguins hävis ekan pudotuspeliottelun


Kun hostit kysyy mennäänkö tänään kiinalaiseen syömään
Kun viimein ollaan siellä kiinalaisessa


Kun joku sanoo, että lähden kotiin kahden kuukauden päästä!

sunnuntai 5. huhtikuuta 2015

Chicago

I just feel like writing in English this time. I'll of course make the Finnish translation too, mostly for my mommy hahah..It's been a long time since the last time I wrote anything in here. Feels like so much has happened and then nothing really has happened. I don't really remember what I wrote last time and believe me or not I am way too lazy to check. I still have separate post coming about ice hockey so I won't write about that right now.

Tuntuu nyt siltä, että kirjotan tällä kerralla englanniks. Täältä kuitenkin tulee tietenkin suomenkielinen käännös äiti hahah.




So let's write about Spring Break. It started last Friday, well technically it started this Monday, but you know what I mean. First couple days I was just chilling around, being lazy as usual and sleeping in. On Sunday we took Chicago as our destination and started our eight our drive there. Most of the time I slept in the back seat and rest of the time I read Allegiant. So the ride to Chicago wasn't too bad and it went really fast. First day of our Chicago trip we went to the pizza place which pizza has been voted for the best pizza in Illinois, so my expectations were high. We had to wait for 45 minutes to pizza be ready but it didn't feel that long because I was watching Michigan State playing basketball. (March Madness) I've never really known which one to root for, Michigan State or Michigan, but after this game I think I'll root for Spartans. Ironically I only have wolverines stuff like hoodies etc. Well..the pizza came and it was pretty good but I am pretty sure there are better pizzas in Illinois than that one. I totally fell in love with the Chicago though. I loved those skyscrapers, the busy lifestyle and the big city. Made me feel like I totally have to marry a millionaire to be able to live the lifestyle of those thriving Chicago ladies..just kidding..
Oh and at the hotel there was a Sauna! I was really excited about it since I haven't been in one for almost eight months. It felt nice to be in a Sauna but have to say that it was a little disappointment because there wasn't water that I could have thrown on the (stones?) But it was nice anyway.

Spring Break alko viime perjantaina. Teknisesti ottaen se alko tän viikon maanantaina, mutta tiiätte mitä tarkotan. Pari ekaa päivää ei tehty oikeestaan mitään. Nukuin pitkään ja vaan laiskottelin missä sinänsä ei oo mitään pahaa. Sunnuntaina sitten alotettiin reissu kohti Chicagoa. Matka kesti sen kahdeksan tuntia mutta se meni melko nopeesti koska nukuin suurimman osan ajasta tai luin kirjaa nimeltä Allegiant. (En tiiä mikä sen nimi on Suomeksi.) Ekana päivänä Chicagossa kirjattiin sisään meidän hotelliin ja mentiin sitten kiertämään vähän Chicagoa ja mentiin syömään pizzapaikkaan, joka oli äänestetty Illinoisin parhaaks. Oli ihan hyvää, mutta aika yliarvostettua jos multa kysytään. Pizzan valmistusta piti oottaa 45 minuuttia mutta se ei tuntunut niin pitkältä kun katottiin Michigan State peliä (koripallo) Mä en koskaan oo oikeen tienny kumpaa kannattaa, Michigan Statea vai Michigania, mutta ton pelin jälkeen tuli semmonen olo, että mä taijan olla Spartan tästä lähtien. Hyvä puoli on tietysti se, että mulla ei oo mitään Spartan kamaa, kaikki on Wolverines. Juttelinki Kolinin kanssa, että mä tunnen itseni nyt moraalisesti petturiksi koska mulla on vihollisen kamaa hahah..Rakastuin täydellisesti Chicagoon. Rakastuin niihin pilvenpiirtäjiin ja siihen kiireiseen elämäntyyliin. Sai mut toivomaan, että mulla joskus ois niin paljon rahaa, että pystyis asumaan jossain Chicagon kaltasessa kaupungissa. Pitää siis ilmeisesti mennä naimisiin miljonäärin kanssa. Ja koska Matthew Stafford on nyt menossa naimisiin niin pitää löytää joku muu. Hotellilla oli myös sauna jolta en kovin korkeita odottant ja pienimuotoiseks pettymykseks se osittautuikin kun siellä ei pystynyt heittämään kiukaalle vettä. Eli siis ei se ollut sauna eikä mikään.






Second day we woke up like 8 or so and after eating breakfast at the Dunkin Donuts (and burning my tongue with the hot chocolate as usual) we headed to the Willis Tower. I was really excited about that part. The day was pretty cold and Chicago has really deserved its nickname because it was also really windy. After a little trouble we finally found the Willis Tower. The line wasn't too bad and we waited like 30 minutes to get into the tower. The skydeck thing was at the 103rd floor so we obviously used an elevator which was one of the scariest ones in my life. Nothing compared to Tower of Terror though. Willis tower was really cool! In a really clear day you could possibly see all the way to the State of Michigan which is really really cool. We took couple of pictures and headed to the water tower to go shopping. After shopping was the thing that I had been waiting for. We went to the dinner at the Medieval Times castle. It is like a place where you eat while watching "knights" doing different kind of tasks and fighting against each others. It is all acting of course but it was so super cool! The food was awesome and you eat it with your hands because there weren't any forks or spoons etc at Medieval Times. At the beginning they also gave all of us a color so we had to root for our own Knight. Our color was Green so we supported the green knight. I screamed so hard. And it was so much fun! And it was so cool! I loved every second of it.

Tokana päivänä heräsin siinä kahdeksan maissa ja syötiin aaminainen Dunkin Donutsissa..aahh niitä donitseja. Poltin kieleni kuumalla kaakaolla niinkun nin tavallista. Sen jälkeen suunnattiin sitten kieli polttaen kohti Willis Toweria. Olin aika innoissani tästä osasta vaikka oonkin lievästi korkeanpaikankammoinen. Sää oli melko kylmä ja ei Chicagoo ihan turhaan kutsuta Windy City koska siellä todellakin tuuli. Pienten ongelmien ja ärsyyntymisen jälkeen löydettiin kuitenkin Willis Tower ja päästiin itse asiaan. Jonossakaan ei tarvinnut liian pitkään odotella. Mentiin siis 103 kerrokseen jossa on skydeck eli se lasinen osa missä seistään ja näkee aina maahan saakka. Mikä on siistiä niin jos on erittäin selkeä päivä niin Willis Towerista pystyy näkemään aina Michiganiin saakka. Tällä kertaa ei ollut niin selkeää, mutta oli silti melko siistiä. Willis Towerin jälkeen mentiin Water Toweriin shoppailemaan. Ja shoppailun jälkeen tuli sitten se osio mitä mä olin odottanut ehkä kaikista eniten. Meillä oli siis liput Medieval Times illalliselle. Se pidettiin semmosessa linnassa ja ekana kun mentiin sinne niin meille anettiin kruunut. Meidän kruunun väri oli vihreä mikä tarkotti sitä, että me kannatetaan vihreää ritaria. Jutun idea on siis se, että samalla kun katsotaan ritarien suorittavan erilaisia tehtäviä meille tarjoillaan illallinen. Ja oman väristä ritaria pitää tietenkin kannustaa huutamalla yms. Kaikki taistelut on tietenkin näyteltyä, mutta se oli silti niin siistiä, ettei mitään rajaa! Kaiken lisäks ruoka oli tosi hyvää! Kaikki syötiin käsillä koska during Medieval Times niillä ei ollut haarukoita tai veitsiä yms. Ne ritarit myös heitti yleisöön aina ruusuja naisille hahah sain yhden meijän vihreältä ritarilta. Mutta oli niin hauskaa! Rakastin jokaista sekuntia!







Third day we went to see the famous Bean in the Millenium Park. It was pretty cool and we took pictures again, of course. And after that took a cab to the Navy Pier. There was a lots of souvenir and gift shops and I found a neat t-shirt for me, The last stop of the day was a Shedd Aquarium which was fun too. It was pretty big and there were a lot of disgusting fishes and frogs hahah also one huge snake which was disgusting too..The cutest thing were of course the dolphins. I am not sure if it was Monday or Tuesday when we went to eat to the Russian restaurant because my host sister from Russia wanted to. Food was pretty good even though I had my own expectations hahah..people were also really really nice and came to talk to us which was really nice. After coming back to the hotel I finished reading Allegiant, which was hard because I couldn't see anything behing the tears that filled my eyes. What a great trilogy!

Kolmantena päivänä mentiin sitten Millenium puistoon, jossa on kuuluisa Bean. Se on siis semmonen hökötys josta näkee oman heijastuksensa. En sen paremmin osaa selittää. Se oli aika cool myös, vaikka onkin hassua, että jostain semmosesta tulee jotain niin kuuluisaa. Sitten mentiin Shedd Akvaarioon missä oli paljon ällöjä kaloja ja ällöjä sammakoita sekä iso boakäärme sun muuta semmosta hauskaa. Söpöin ja ehkä ainut söpö asia siellä akvaariossa oli Delfiinit. Käytiin myös syömässä venäläisessä ravintolassa koska mun venäläinen hostsisko halus. Ruoka oli melko hyvää vaikka mulla olikin omat ennakkoluuloni. Otin kylläkin normaalilta kuulostavan ruoan toisinkuin mun hostsisko joka otti jotain omituisen näköistä ja luultavasti myös omituisen makuista. No maistu ainakin sille. Hotellille palattuani otin taas käteeni Allegiantin ja itkin silmät päästäni koska se kirja vaan on aivan järjettömän surullinen. 








On the morning of the fourth day was our time to say goodbye to Chicago. This time the eight hours in the car felt longer and more boring even though I was sleeping most of the time. Chicago was amazing! But it felt good to come home again. As always when I've been somewhere for a couple days. Can't even imagine how it will feel when I finally go back to my home in Finland. You bet I have been dreaming about that day. And it is not that I don't love my life here. I do, I really do. But the day when I go back to Finland is the day that I wait the most right now.

Neljännen päivän aamuna olikin sitten aika sanoa heipat Chicagolle. Tottakai sää oli järjettömän hyvä juuri sinä päivänä jona me lähdettiin. Tällä kertaa matka kotiin oli tylsä ja tuntui niin paljon pidemmältä kun Chicagoon mennessä. Rakastin Chicagoa, mutta oli ihanaa tulla kotiin. En voi ees kuvitella miltä tuntuu kun sitten menee kotiin Suomeen. Mä oon unelmoinut siitä päivästä. Mä oon ajatellu miten mä tuun reagoimaan, ehkä mä sekoan ja itken onnesta, tai ehkä mä en tajua ees että mä oon Suomessa eikä tunnu mitenkään erikoiselta. Mutta se päivä kun meen Suomeen. Se on se päivä mitä mä tällä hetkellä eniten odotan.

I don't remember if I have told it here but I made it to the Varsity at soccer so I am super really happy. I have never played soccer before so at first I didn't think at all that I could make it to Varsity. I really like playing but one thing that I don't like is that I play defense and I feel like I am really bad at it. I have never, in any of the sports that I have played, played defense so it is really hard for me. If I was a forward I would know exactly what to do but playing defense is totally new for me so I have to learn everything from the very beginning. It makes me a little frustrated but I will still do my best despite what position coaches give me. I'll do my best to help the team to win.

En muista oonko täällä kertonut, mutta pääsin siis Varsityyn jalkapallossa, mistä olin todella iloinen koska en oo ikinä ennen jalkapalloa pelannut. Mä tykkään tosi paljon pelata mutta ainut huono juttu on se, että valmentaja laittaa mut aina pelaamaan puolustukseen ja mä en vaan osaa sitä. Missään lajissa mitä mä ikinä oon pelannut en oo ollut puolustuksessa joten se vaan on vaikeeta. Jos olisin hyökkääjä tietäisin tasan tarkkaan mitä mun pitää tehdä mutta puolustuksessa en vaan aina tiedä mitä mun halutaan tekevän. No mutta turhautuneisuudesta huolimatta teen tietenkin aina parhaani, että joukkue voittais.

For the rest of the Spring Break I don't really have any plans which is perfect for me. I just wanna be home and get some rest before the school starts again. Of course hang out with some friends but mostly just be home. I am so full of school and I am tired of it but I still have to go there for a couple months so I just have to think positive. I mean school is okay but I don't really like my classes at this trimester and I don't know..I just don't enjoy it as much as I used to. Anyway. I will keep sleeping in on this Spring Break hahah..byee
xxx






 Lopussa kuvat ei oo Spring Breakilta vaan kun leikittiin Davidin kanssa turisteja Alpenassa tossa maaliskuun alkupuolella.

keskiviikko 18. maaliskuuta 2015

(Hundred, hundred, hundred) hundred headlights making me blind

Hey!

96 paivaa jaljella joten alle sadan ollaan! Viime viikonloppuna pelattiin states playoffs hockey joukkueen kanssa Lansingissa. Havittiin, mutta oli silti hauskaa. Meilla on viela tulevana viikonloppuna yks turnaus jaljella Grand Rapidsissa ja sen jalkeen jaakiekkokausi on ohi. Tottakai tuntuu vahan haikeelta, mutta tavallaan ma oon valmis jattamaan sen elamanvaiheen taakseni. Koko kausi ja joukkue oli kylla ehdottomasti yksi hienoimmista kokemuksista taalla enka tuu ikina unohtamaan sita. Jaakiekosta nyt on kuitenkin kauden loputtua tulossa viela yksi postaus joten ei siita sen enempaa.




Viime aikoina on ollut jotenkin semmonen olo, etta ihanaa etta ollaan alle sadan ja paasen pian kotiin. Joinakin aamuina, niinkun tanaan, herasin ja olin sillee, etta "VIELA 96" Ma haluan tosi kovasti kotiin. Ootan kotiinpaasya ja sita, etta paasen tavallaan jatkamaan suomielamaa. Yritan selviytya lukion viimesesta vuodesta ja sitten suunnitelmat onkin ihan avoinna. Toisaalta sitten toisina paivina tulee surulliseks siita kuinka mun pitaa lahtea taalta ja jattaa taa paikka ja ihmiset. Ma en osaa viela kunnolla kuvitella milta se tuntuu, mutta ma oon melko varma, etta mun sydan tulee sarkymaan. Mutta se on osa tata prosessia ja siita pitaa vaan selvita. Jattaa se taakse ja jatkaa elamaa. Vaikka se ois kuinka kivuliasta. Vaikka se sattuis kuinka paljon. Ja ma oon varma, etta se sattuu. Kun se sattuu jo nyt.





Siita kuitenkin vahan arkisempiin asioihin. En oo pitkaan aikaan kirjottanut koska ma oon ollut ihan superkiireinen. Soccerin tryoutsit on silti kaynnissa ja me treenataan tosi kovaa. Ja koska hockey on kaynnissa myos niin mulla on siis nyt kaks sporttia paallekkain ja se vie paljon mun aikaa ja voimia. Sitten siihen paalle koulu ja kotilaksyt. Joten blogille ei oo suuremmin jaanyt aikaa. Kaytiin viime viikolla Davidin kanssa ottelemassa kuvia ympari Alpenaa, oli mielettoman kaunis ilma ja ihanan lammin. Viime viikko olikin tosi lammin, mutta nyt on taas vahan kylmentynyt ja tanaan olikin -1 hyiii...Viikonloppuna tulin kotiin Lansingista vahan ennen puolta yota. Menin nukkumaan ja nukuin puoleenpaivaan vasymystani pois. Sitten pikkuhiljaa tein aamuhommat ja tavattiin sitten Maryn, Tellisin ja Kolinin kanssa bagel stopilla. Syotiin ja juteltiin kaikenlaista. Tellis ja Kolin on molemmat hulluina juoksemiseen joten ne tylsistytti minua ja Marya juoksemisjutuillaan. Katottiin mm. kun Yhdysvaltain parhaat high schoolers juoksi track. Mun Suomi taas takkuaa ja pahasti. Tellis ja Kolin on myos molemmat suuria Grant Fisherin faneja, joka on siis Michiganista. Se juoksi maililla ja pakko sanoo, etta oli kylla jannittava kisa. Grant Fisher johti alusta asti ja se ois rikkonut neljan minuutin rajan, mutta lopussa se kompastu ja melkein kaatu joten meni sitten pari sekuntia yli neljan minuutin. Se juokemisosiosta. Bagel Stopin jalkeen mentiin Kolinille ja pelatiin pleikkarilla hahh..oli hauskaa hengailla pitkasta aikaa ja ottaa ihan rennosti kaiken harjottelun ja kiireen keskella.





Soccerin tryoutsit on siis ollut nyt kaynnissa puolisentoista viikkoa ja ylihuomenna saadaan tietaa kuka on varsityssa ja kuka Junior Varsityssa. En yhtaan tieda, etta kummassa tuun olemaan. En oo koskaan aikasemmin pelannut socceria, mutta oon yks parhaista at conditioning ja en nyt mikaan maailman surkein itse pelissakaan, joten saa nyt nahda. Huomenna viela viimeset harkat jaakiekkoa ja sitten viikonlopun turnauksen jalkeen se vaihe on ohi.





Tanaan koulun jalkeen siis soccer harkat 3-5.30. Ulkona oli niin kylma, etta harjoteltiin sisalla mista ma en tykkaa yhtaan, koska sisalla juokseminen on kamalaa, eika liikkasalissa jalkapallon pelaaminenkaan oo mikaan mun lempijuttu. Harkat meni kuitenkin melko hyvin, vaikka coach laittaakin mun pelaamaan defense koko ajan. vaikka oon selkeesti parempi offense mutta se otetaan mita annetaan ja siihen ollaan tyytyvaisia. Torstaina sitten viimein saadaan tietaa etta ollaanko JV vai Varsity. Harkkojen jalkeen mentiin syomaan hostperheen kanssa kiinalaiseen. Oli hyvaa. Sitten tulin kotiin ja nyt olis aika alkaa kirjottamaan  esseeta siita, etta pitaisko Marijuana laillistaa muuhnkin kuin laaketieteelliseen kayttoon. Huohh...ei yhtaan innostas, mutta kai se on pakko kun due on huomenna.
Palaillaan!
P.S. Nyt se on varmaa, etta lahdetaan Spring Breakiks Chicagoon! Yay!

keskiviikko 4. maaliskuuta 2015

Upper Peninsula tour

Perjantai-iltapäivänä alkoi meidän Upper Peninsula tour kun lähdettiin heti puolikkaan koulupäivän jälkeen ajamaan kohti Marquettea. Matka Marquetteen meni suurimmaks osaks nukkuessa joten se melkein viisi tuntia ei tuntunut kovin pitkältä. Lowe Peninsula ja Upper Peninsula vaikka molemmat onkin Michigania on aivan omat maailmansa. Ja Upper Peninsula on niin kaunis! Rakastuin niihin pieniin kyliin joitten läpi ajettiin ja luonto siellä on niin kaunis!

Lake Superior

Meidän matkan tarkoituksena oli siis pelata jääkiekkoa joten ei hirveesti ehditty Upper Peninsulaa tutkimaan. Saavuttiin siis perjantaina Marquetteen, jossa kirjattiin ittemme hotelliin sisään ja käytiin vähän kiertelemässä Marquettea ja käytiin mm. aivan järkyttävän hyvässä italialaisessa ravintolassa jonka ruoka vei kielen mennessään. Oli myös tosi mukavaa viettää hotellilla aikaa joukkueen kanssa ja vaan jutella kaikesta maan ja taivaan välillä.

Lauantai aamuna lähettiin aamupalan jälkeen ajamaan kohti Houghtonia, jonne Marquettesta oli vielä joku parisen tuntia. Houghtoniin kun saavutttiin alettiin aika lailla heti valmistautumaan peliin. Löysin myös hallista suomen lipun hahah..Upper Peninsulassa kun on paljon ihmisiä joilla on juuret Suomessa. Pelattiin Houghtonia vastaan kaks loistavaa peliä. Eka peli voitettiin 2-0 ja toinen peli 5-2. Jäähalli Houghtonissa oli muuten todella, todella kylmä joten oli vähän epämukava pelata aluksi mutta loppujen lopuks se ei sitten kovin paljoa vaikuttanut. Pelien jälkeen ajettiin  takaisin Marquetteen ja aika pian syönnin jälkeen painuttiin pehkuihin, koska aamulla oli aikanen herätys.




Brooke <3

Maddie <3






Seuraavana aamuna herättiin siis kuuden aikoihin ja syötiin pikaisesti aamupala ja suunnattiin jäähallille. Jäähalli oli mielettömän cool, koska Northern Michigan University pelaa siellä kotiottelunsa, joten halli oli tosi iso ja siisti. Kaukalo oli myös olympic size joten se toi oman lisämausteensa peliin. Me kun ei oltu aikasemmin pelattu niin isossa kaukalossa. Lähdettiin peliin hyvällä itseluottamuksella ja en oo ikinä ollut niin ylpee meidän joukkueesta kun sinä päivänä. Me pelattiin elämämme peli ja voitettiin 1-0. En eka edes tajunnut mitä oikein tuli tehtyä, mutta myöhemmin on vähän saanut asioita perspektiiviin vaikka ei sitä oikein vieläkään tajua. Marquette on siis voittanut osavaltion mestaruuden viimeset kolme vuotta peräkkäin, eikä Alpena oo koskaan voittanut niitä. Esim. Kolme vuotta sitten hävittiin niille 17-0. Ja 2015 Maaliskuun ensimmäinen päivä, aikasin sunnuntai-aamuna me viimein voitettiin ne. Niitten omalla kotiareenalla. Olin niin ylpee. Niin ylpee! Toinen peli Marquettea vastaan hävittiin, mutta se ei vähentänyt meidän ensimmäisen voiton tärkeyttä. Viimein me todella uskotaan siihen, että me voidaan tehdä se. Me Voidaan voittaa ne jättiläiset joita ei olla koskaan aikasemmin voitettu. Kohta on edessä States Playoffs Lansingissa ja siellä on taas kovia vastuksia joten meidän pitää pelata paremmin kun koskaan. että voidaan saavuttaa jotain.




Sunnuntaina pelien jälkeen lähdettiin sitten taas takasin kotiinpäin. Matka tuntu pitemmältä kun koskaan ja olin niin väsynyt. Niin väsynyt, etten osaa ees kuvailla. Joka sentti mun kehossa sattui ja tuntu, että mä en enää ikinä tunne oloani normaaliksi. Helene tuli meille myös yöksi koska se oli yksin kotona sen illan. Mentiin melko aikasin nukkumaan mutta nukuin yön tosi huonosti joten seuraavana aamuna koulussa olin todella väsynyt. Meillä alko viimeinen trimester joten oli uudet tunnit yms. ja olin vaan tosi väsynyt. Koulun jälkeen oli eika päivä soccer harkat, joten en voinut skipata ekoja harkkoja. Nyt on siis vaan conditioning koska on tietenkin vielä liikaa lunta että päästäis ulos pelaamaan. Tätä viikkoa ne kutsuu Hell week, ja siltä se tuntukin. Oli niin rankat harkat, ettei mitään rajaa, mutta oli kiva taas harjotella kunnolla. Soccer harkkojen jälkeen menin 45 minuutiks kotiin ja söin vähän jotain ja lähdin jääkiekko harkkoihin. Harkat ei onneks ollu kovin harkat. Lauottiin tutkaan ja tehtiin nopeustestejä. Illalla otin sitten suihkun, soitin äitille niinkun mulla on tapana illalla tehdä ja menin nukkumaan. Ja Seuraavana aamuna heräsin ja olin niin exhausted, että pyysin jäädä kotiin. Ja tänään oon melko paljon vaan nukkunut koko päivän. Mun koko keho on niin väsynyt, että tuntu ihan ylivoimaselta nousta sängystä. Nyt tuntuu kuitenkin levon jälkeen jo paljon paremmalta ja huomenna taas kouluun ja voi alkaa taas ihan oikeesti elämään niinkun ihmiset hahah..pari viime päivää on vähän menny sinne sun tänne kun on ollut fyysisesti niin lopussa. Niin..jos meillä nyt on koulua sen takia, että tänään on satanut lunta.

David välttämättä halus musta kuvan Penalty boxissa

Warriors <3

Helene <3