lauantai 18. huhtikuuta 2015

A ship in harbor is safe, but that's not why ships are built


Mä en taaskaan oo kirjottanut pitkään aikaan joten täältä sitä nyt sitten tulee kaksi postausta päivässä. Kuten edellisessä gif postauksessa jo mainitsinkin niin lopetin Soccerin. Olin tosi väsynyt koko ajan ja sain kuitenkin sen kokemuksen high school urheilusta cross countryn puolesta ja hockey vaikka ei ollutkaan high school sport niin oli yks parhaimpia ja hienoimpia kokemuksia mitä mulle on täällä tapahtunut ja mitä mulle voi ikinä tapahtua. En myöskään kovin kamalasti tykännyt meidän varsity joukkueesta. JV oli paljon paljon mukavampi ja tuunkin kaipaamaan mun Lizzien ja Lyndsean bussikeskusteluja.


Yayyyy!!



Viime aikoina elo on ollut melkon paljon koulun käyntiä. Viime viikonloppuna tosin hengailin Kolinin kanssa. Käytiin syömässä Jimmy Johnsissa ja se juoksi ja mä pyöräilin sitten siinä vierellä. Ilma on ollut nyt viime päivät tosi tosi hyvä ja rakastan sitä! Kesä on tuloillaan!
Mun pohjatonta rakkauttani kiinalaiseen ruokaan on myös pyritty lievittämään tasaisilla vierailuilla kiinalaisessa ravintolassa. Tiedän jo missä haluan syödä viimeisen ateriani ennen kotiinpaluuta. Tai siis ennen Washington DC:n menoa.


Nukkumaan mennessä

Ja aamun mä en halua nousta selfie (p.s. varmaan eka kerta ikinä kun oikeesti otan selfien heti aamula.. halusin vaan demonstroida siskolle ja parhaalle kaverille kuinka väsynyt mä olen.) Tälläkään tarinalla ei nyt oikeastaan ollut mitään pointtia mutta tulipahan kerrottua. 

Koulua, koulua, koulua on siis ollut tämä elo viime aikoina. Selvisin myös hengissä kun David oli viikon New Yorkissa ja jouduin olemaan yksin kuviksen tunnilla. Kuuntelin vieressä istuvien ihmisten juoruja. Niitä riitti. Tajuttiin tässä aiemmin tänään siskon kanssa, että ollaan kaikki kolme (minä, sisko ja meidän paras kaveri) nyt eri maissa. Sisko Suomessa, minä täällä ja paras kamu Hollannissa. Niin se elämä kuljettaa. Ens viikolla lähden hostisän ja osan muista vaihto-oppilaista kanssa käymään Lansingissa ja päästään näkemään kuinka capitol toimii etc. Oon käynyt Lansingissa kerran aikaisemmin mutta se oli hockey reissu joten ei siinä kovin paljon ehtinyt näkemään Lansingia.


Vessaselfie ja outfit on point..David oli peloissaan ja kysy miljoona kertaa miksi mulla on koulussa hienot vaatteet..yleensä heitän päälle siis vaan hupparin etc.

Kotiinpalu. Kai siitäkin pitää kirjottaa kun se on jo niin lähellä. 65 päivää ja meikäpoika on Suomessa! Yritetäänpä siis koota ajatuksia. No. Päällimmäisenä tunteena on innostus! Järjetön innostus siitä, että pääsee näkemään kaikki läheiset. Pääsee Suomeen!! Maailman parhaaseen maahan. En ikinä voi hehkuttaa liikaa kuinka Suomi on maailman paras maa! Mä oon ollut aina sitä mieltä, mutta täällä ollessa se on vaan vahvistunut. Ollaan me vaan onnekkaita kun ollaan saatu syntyä tähän järjettömään hienoon maahan. No. Isänmaallinen tunteenpurkaus on nyt takana joten palataanpa niihin kotiinpalu fiiliksiin. Aina kun ajattelen miten nään äitin ja isin ajattelen, että varmaan sekoan ja juoksen niitten luokse ja dramaattisesti jätän kaikki tavarani keskelle lentokenttää. Sitten itken onnesta. Luultavasti pidän tavaroistani tarkkaa huolta aina kotiin saakka, koska siellä on niin paljon tärkeitä tavaroita, niin paljon muistoja. Ja aika vietävän kalliiksikin ne tavarat tulee kun pitää ne rahdata Suomeen. Niin. Ja oon huono itkemään onnesta. Joten tuskin kyyneleitäkään. Halaukset varmasti. Monetkin. Oon innoissani siitä miten pääsen syömään kaikkia ruokia joita mulla on ollut niin niin kova ikävä! Oon niin innoissani siitä kuinka pääsen avaamaan oman kotioven! Työnnän avaimen lukkoon ja sitten sitä ovea pitää puskea kevyesti, että se aukee! Pääsen haistamaan kodin tuoksua! Saan nukkua omassa sängyssä mun kaikkien kolmen tyynyn kanssa, ehkä kotiinpaluun kunniaksi pistän överiksi ja otan viisi. Pääsen meidän keittiöön!!!!!!!!! Kuten varmaan tekstistä kuultaa läpi oon järjettömän innoissani. No. Tottakai on muitakin tunnelmia kuin innostuneisuus. Haluan nauttia tästä mun loppuajasta siellä. Siinä taas yksi syy miksi lopetin soccerin pelaamisen. Rakastan sitä miten ilma on niin hyvä. Rakastan tätä pientä kaupunkia jota mulla on kunnia kutsua kodikseni. Rakastan tätä uskomattoman hienoa maata. Rakastan näitä ihmisiä ja joskus kun alkaa miettimään sitä oikeesti tajuaa kuinka järjetön ikävä mulla tulee. Näitä ihmisiä, tätä paikkaa, kaikkea mitä mä täällä olen kokenut. Kaikesta huolimatta mä olen innoissani kotiinpaluusta. Mä oon valmis. Mun matka on ollut upea. Se on ollut järjettömän hieno ja mä saan olla kiitollinen niin monille ihmisille. Kaikkine vaikeine päivineen, kaikkine uskomattoman hienoine kokemuksineen ja kaikkine tylsyyden täyttämine koulupäivineen tämä vuosi on ollut niin paljon enemmän mitä mä odotin. Niin erilainen mitä mä odotin. Niin hieno, ja se tulee aina olemaan osa mua. Ihan aina. Ja mä olen valmis palaamaan mun kotiin. Rakkaaseen kotiin.



Viikonloput on niin mun lemppariaikaa. Rakastan kun saa nukkua pitkään ja nyt varsinkin kun ilma on hyvä. Suunnitelmissa olis mennä juoksemaankin pitkästä aikaa. Lauantai sisältää kiinalaista ruokaa ja laatuaikaa hostperheen kanssa. Sunnuntain suunnitelmat vielä avoinna, mutta mahdollisesti hengailua Kolinin kanssa tai sitten vaan hengailua kotona. Saa nyt nähdä. Ikävä kyllä viikonloput on aina liian lyhyitä, mutta ainakin ollaan taas joka päivä lähempänä seuraavana viikonloppua. Tänään skypetin kahden rakkaan ystävän kanssa jotka viettää aikaansa Hollannissa työskennellen. Skypetettiin yli kaks tuntia ja oli aivan mielettömän ihana skypettää ja jutella kaikesta maan ja taivaan välillä. Subway pitkästä aikaa dinneriks oli enemmän kuin perfecto ja nyt istun tässä sohvalla ja kirjoittelen blogiin. Hostisä ja sisko kattoo telkkaria. Melko lailla päivä meni aika nappiin. Kirjottaminen tännekin tuntui pitkästä aikaa mukavalta. Nähdäänpä taas kun mulla on jotain asiaa!
xoxo

Feelings through gifs

Kun joku luulee, että Suomessa puhutaan vaan englantia


Viikonloppu


Kun lopetin soccerin ja kaikki silti toivottaa onnea peleihin..

Kun joku ärsyttää

Minä enkun tunnilla

Kun joku sano, että suomessa meille maksetaan että mentäs kouluun


Kun luin Allegiantin loppuun


Kun ajattelee että mun jääkiekkokausi on ohi..

Kun oli lumipäivä

Kun joku mies enkun tunnilla selitti kuinka toinen maailmansota amerikassa oli niiin rankkaa aikaa

Kun yks tyttö luuli, että Euroopassa ei käytetä numeroo kolme ollenkaan..

Kun kuuntelee joittenkin keskustelua tunnilla ja tajuaa kuinka tietämättömiä nää on  

Kun hostmom oli ostanu mulle kotiin fortune cookies

Mitä mä ajattelen kun syön liikaa karkkia

Exactly..varsinkin kaupungin läpi kulkeva juna pitää hillitöntä melua viideltä aamuyöllä

Miltä musta tuntuu neljännellä tunnilla

Aamutunnelmat

Kun lähet koulun jälkeen kotiin ja muut jää harkkoihin


Kuviksen tunti Davidin kanssa..

Kun ihmiset kysyy miltä tuntuu mennä kotiin

Fiilikset melko usein

Kun ihmiset kysyy oonko mä venäläinen/saksalainen


Kun Theo ja David yrittää saada mut nauramaan kun mä syön

Kun joku ehdottaa tekemistä lauantai aamupäivälle

Kun PE grade on F

Kun joku jota inhoon puhuu 

Kun Penguins hävis ekan pudotuspeliottelun


Kun hostit kysyy mennäänkö tänään kiinalaiseen syömään
Kun viimein ollaan siellä kiinalaisessa


Kun joku sanoo, että lähden kotiin kahden kuukauden päästä!

sunnuntai 5. huhtikuuta 2015

Chicago

I just feel like writing in English this time. I'll of course make the Finnish translation too, mostly for my mommy hahah..It's been a long time since the last time I wrote anything in here. Feels like so much has happened and then nothing really has happened. I don't really remember what I wrote last time and believe me or not I am way too lazy to check. I still have separate post coming about ice hockey so I won't write about that right now.

Tuntuu nyt siltä, että kirjotan tällä kerralla englanniks. Täältä kuitenkin tulee tietenkin suomenkielinen käännös äiti hahah.




So let's write about Spring Break. It started last Friday, well technically it started this Monday, but you know what I mean. First couple days I was just chilling around, being lazy as usual and sleeping in. On Sunday we took Chicago as our destination and started our eight our drive there. Most of the time I slept in the back seat and rest of the time I read Allegiant. So the ride to Chicago wasn't too bad and it went really fast. First day of our Chicago trip we went to the pizza place which pizza has been voted for the best pizza in Illinois, so my expectations were high. We had to wait for 45 minutes to pizza be ready but it didn't feel that long because I was watching Michigan State playing basketball. (March Madness) I've never really known which one to root for, Michigan State or Michigan, but after this game I think I'll root for Spartans. Ironically I only have wolverines stuff like hoodies etc. Well..the pizza came and it was pretty good but I am pretty sure there are better pizzas in Illinois than that one. I totally fell in love with the Chicago though. I loved those skyscrapers, the busy lifestyle and the big city. Made me feel like I totally have to marry a millionaire to be able to live the lifestyle of those thriving Chicago ladies..just kidding..
Oh and at the hotel there was a Sauna! I was really excited about it since I haven't been in one for almost eight months. It felt nice to be in a Sauna but have to say that it was a little disappointment because there wasn't water that I could have thrown on the (stones?) But it was nice anyway.

Spring Break alko viime perjantaina. Teknisesti ottaen se alko tän viikon maanantaina, mutta tiiätte mitä tarkotan. Pari ekaa päivää ei tehty oikeestaan mitään. Nukuin pitkään ja vaan laiskottelin missä sinänsä ei oo mitään pahaa. Sunnuntaina sitten alotettiin reissu kohti Chicagoa. Matka kesti sen kahdeksan tuntia mutta se meni melko nopeesti koska nukuin suurimman osan ajasta tai luin kirjaa nimeltä Allegiant. (En tiiä mikä sen nimi on Suomeksi.) Ekana päivänä Chicagossa kirjattiin sisään meidän hotelliin ja mentiin sitten kiertämään vähän Chicagoa ja mentiin syömään pizzapaikkaan, joka oli äänestetty Illinoisin parhaaks. Oli ihan hyvää, mutta aika yliarvostettua jos multa kysytään. Pizzan valmistusta piti oottaa 45 minuuttia mutta se ei tuntunut niin pitkältä kun katottiin Michigan State peliä (koripallo) Mä en koskaan oo oikeen tienny kumpaa kannattaa, Michigan Statea vai Michigania, mutta ton pelin jälkeen tuli semmonen olo, että mä taijan olla Spartan tästä lähtien. Hyvä puoli on tietysti se, että mulla ei oo mitään Spartan kamaa, kaikki on Wolverines. Juttelinki Kolinin kanssa, että mä tunnen itseni nyt moraalisesti petturiksi koska mulla on vihollisen kamaa hahah..Rakastuin täydellisesti Chicagoon. Rakastuin niihin pilvenpiirtäjiin ja siihen kiireiseen elämäntyyliin. Sai mut toivomaan, että mulla joskus ois niin paljon rahaa, että pystyis asumaan jossain Chicagon kaltasessa kaupungissa. Pitää siis ilmeisesti mennä naimisiin miljonäärin kanssa. Ja koska Matthew Stafford on nyt menossa naimisiin niin pitää löytää joku muu. Hotellilla oli myös sauna jolta en kovin korkeita odottant ja pienimuotoiseks pettymykseks se osittautuikin kun siellä ei pystynyt heittämään kiukaalle vettä. Eli siis ei se ollut sauna eikä mikään.






Second day we woke up like 8 or so and after eating breakfast at the Dunkin Donuts (and burning my tongue with the hot chocolate as usual) we headed to the Willis Tower. I was really excited about that part. The day was pretty cold and Chicago has really deserved its nickname because it was also really windy. After a little trouble we finally found the Willis Tower. The line wasn't too bad and we waited like 30 minutes to get into the tower. The skydeck thing was at the 103rd floor so we obviously used an elevator which was one of the scariest ones in my life. Nothing compared to Tower of Terror though. Willis tower was really cool! In a really clear day you could possibly see all the way to the State of Michigan which is really really cool. We took couple of pictures and headed to the water tower to go shopping. After shopping was the thing that I had been waiting for. We went to the dinner at the Medieval Times castle. It is like a place where you eat while watching "knights" doing different kind of tasks and fighting against each others. It is all acting of course but it was so super cool! The food was awesome and you eat it with your hands because there weren't any forks or spoons etc at Medieval Times. At the beginning they also gave all of us a color so we had to root for our own Knight. Our color was Green so we supported the green knight. I screamed so hard. And it was so much fun! And it was so cool! I loved every second of it.

Tokana päivänä heräsin siinä kahdeksan maissa ja syötiin aaminainen Dunkin Donutsissa..aahh niitä donitseja. Poltin kieleni kuumalla kaakaolla niinkun nin tavallista. Sen jälkeen suunnattiin sitten kieli polttaen kohti Willis Toweria. Olin aika innoissani tästä osasta vaikka oonkin lievästi korkeanpaikankammoinen. Sää oli melko kylmä ja ei Chicagoo ihan turhaan kutsuta Windy City koska siellä todellakin tuuli. Pienten ongelmien ja ärsyyntymisen jälkeen löydettiin kuitenkin Willis Tower ja päästiin itse asiaan. Jonossakaan ei tarvinnut liian pitkään odotella. Mentiin siis 103 kerrokseen jossa on skydeck eli se lasinen osa missä seistään ja näkee aina maahan saakka. Mikä on siistiä niin jos on erittäin selkeä päivä niin Willis Towerista pystyy näkemään aina Michiganiin saakka. Tällä kertaa ei ollut niin selkeää, mutta oli silti melko siistiä. Willis Towerin jälkeen mentiin Water Toweriin shoppailemaan. Ja shoppailun jälkeen tuli sitten se osio mitä mä olin odottanut ehkä kaikista eniten. Meillä oli siis liput Medieval Times illalliselle. Se pidettiin semmosessa linnassa ja ekana kun mentiin sinne niin meille anettiin kruunut. Meidän kruunun väri oli vihreä mikä tarkotti sitä, että me kannatetaan vihreää ritaria. Jutun idea on siis se, että samalla kun katsotaan ritarien suorittavan erilaisia tehtäviä meille tarjoillaan illallinen. Ja oman väristä ritaria pitää tietenkin kannustaa huutamalla yms. Kaikki taistelut on tietenkin näyteltyä, mutta se oli silti niin siistiä, ettei mitään rajaa! Kaiken lisäks ruoka oli tosi hyvää! Kaikki syötiin käsillä koska during Medieval Times niillä ei ollut haarukoita tai veitsiä yms. Ne ritarit myös heitti yleisöön aina ruusuja naisille hahah sain yhden meijän vihreältä ritarilta. Mutta oli niin hauskaa! Rakastin jokaista sekuntia!







Third day we went to see the famous Bean in the Millenium Park. It was pretty cool and we took pictures again, of course. And after that took a cab to the Navy Pier. There was a lots of souvenir and gift shops and I found a neat t-shirt for me, The last stop of the day was a Shedd Aquarium which was fun too. It was pretty big and there were a lot of disgusting fishes and frogs hahah also one huge snake which was disgusting too..The cutest thing were of course the dolphins. I am not sure if it was Monday or Tuesday when we went to eat to the Russian restaurant because my host sister from Russia wanted to. Food was pretty good even though I had my own expectations hahah..people were also really really nice and came to talk to us which was really nice. After coming back to the hotel I finished reading Allegiant, which was hard because I couldn't see anything behing the tears that filled my eyes. What a great trilogy!

Kolmantena päivänä mentiin sitten Millenium puistoon, jossa on kuuluisa Bean. Se on siis semmonen hökötys josta näkee oman heijastuksensa. En sen paremmin osaa selittää. Se oli aika cool myös, vaikka onkin hassua, että jostain semmosesta tulee jotain niin kuuluisaa. Sitten mentiin Shedd Akvaarioon missä oli paljon ällöjä kaloja ja ällöjä sammakoita sekä iso boakäärme sun muuta semmosta hauskaa. Söpöin ja ehkä ainut söpö asia siellä akvaariossa oli Delfiinit. Käytiin myös syömässä venäläisessä ravintolassa koska mun venäläinen hostsisko halus. Ruoka oli melko hyvää vaikka mulla olikin omat ennakkoluuloni. Otin kylläkin normaalilta kuulostavan ruoan toisinkuin mun hostsisko joka otti jotain omituisen näköistä ja luultavasti myös omituisen makuista. No maistu ainakin sille. Hotellille palattuani otin taas käteeni Allegiantin ja itkin silmät päästäni koska se kirja vaan on aivan järjettömän surullinen. 








On the morning of the fourth day was our time to say goodbye to Chicago. This time the eight hours in the car felt longer and more boring even though I was sleeping most of the time. Chicago was amazing! But it felt good to come home again. As always when I've been somewhere for a couple days. Can't even imagine how it will feel when I finally go back to my home in Finland. You bet I have been dreaming about that day. And it is not that I don't love my life here. I do, I really do. But the day when I go back to Finland is the day that I wait the most right now.

Neljännen päivän aamuna olikin sitten aika sanoa heipat Chicagolle. Tottakai sää oli järjettömän hyvä juuri sinä päivänä jona me lähdettiin. Tällä kertaa matka kotiin oli tylsä ja tuntui niin paljon pidemmältä kun Chicagoon mennessä. Rakastin Chicagoa, mutta oli ihanaa tulla kotiin. En voi ees kuvitella miltä tuntuu kun sitten menee kotiin Suomeen. Mä oon unelmoinut siitä päivästä. Mä oon ajatellu miten mä tuun reagoimaan, ehkä mä sekoan ja itken onnesta, tai ehkä mä en tajua ees että mä oon Suomessa eikä tunnu mitenkään erikoiselta. Mutta se päivä kun meen Suomeen. Se on se päivä mitä mä tällä hetkellä eniten odotan.

I don't remember if I have told it here but I made it to the Varsity at soccer so I am super really happy. I have never played soccer before so at first I didn't think at all that I could make it to Varsity. I really like playing but one thing that I don't like is that I play defense and I feel like I am really bad at it. I have never, in any of the sports that I have played, played defense so it is really hard for me. If I was a forward I would know exactly what to do but playing defense is totally new for me so I have to learn everything from the very beginning. It makes me a little frustrated but I will still do my best despite what position coaches give me. I'll do my best to help the team to win.

En muista oonko täällä kertonut, mutta pääsin siis Varsityyn jalkapallossa, mistä olin todella iloinen koska en oo ikinä ennen jalkapalloa pelannut. Mä tykkään tosi paljon pelata mutta ainut huono juttu on se, että valmentaja laittaa mut aina pelaamaan puolustukseen ja mä en vaan osaa sitä. Missään lajissa mitä mä ikinä oon pelannut en oo ollut puolustuksessa joten se vaan on vaikeeta. Jos olisin hyökkääjä tietäisin tasan tarkkaan mitä mun pitää tehdä mutta puolustuksessa en vaan aina tiedä mitä mun halutaan tekevän. No mutta turhautuneisuudesta huolimatta teen tietenkin aina parhaani, että joukkue voittais.

For the rest of the Spring Break I don't really have any plans which is perfect for me. I just wanna be home and get some rest before the school starts again. Of course hang out with some friends but mostly just be home. I am so full of school and I am tired of it but I still have to go there for a couple months so I just have to think positive. I mean school is okay but I don't really like my classes at this trimester and I don't know..I just don't enjoy it as much as I used to. Anyway. I will keep sleeping in on this Spring Break hahah..byee
xxx






 Lopussa kuvat ei oo Spring Breakilta vaan kun leikittiin Davidin kanssa turisteja Alpenassa tossa maaliskuun alkupuolella.