Monta suuntaa matkallasi on, tuulemaan jää tuo tuuli rauhaton

Mita on olla vaihto-oppilas?

What it is to be an exhange student?

Vaikea kysymys, todella vaikea. Mutta ma yritan nyt selittaa.

Tough question, really tough. But I try to explain.

Ma unelmoin vaihto-oppilaaksi lahtemisesta kauan. Vuosia. Ma kahlasin lapi vanhojen vaihtareiden blogeja, seurailin toisten ihmisten unelman toteutumista. Ja odotin mun omaa vuoroa. Karsimattomana. Ma rakentelin pilvilinnoja, kuvittelin minkalaista se tulisi olemaan. Haaveilin Kaliforniasta ja Floridasta. Kuvittelin, minkalainen mun isantaperhe tulisi olemaan. Ma kuvittelin miten kaikki tulee olemaan taydellista. Ja kylla ma vahan pelkasinkin.

I dreamed to be an exchange student for a long time. Years. I read a lot of former exchange students blogs, I saw how other people made their dream true. And I wait my turn. Impatiently. I dreamed, I imagined how it will be. I dreamed about California and Florida. Imagined what kind of hostfamily I will have. I thought that everything is gonna be perfect. And yeah, I was little bit scared too. 

Huomatkaa mun Sidney Crosbyn pelipaita!

Mun vuoro lahtea maailmalle tuli koko ajan lahemmaksi. Pudotin odotuksia, yritin olla odottamatta mitaan. Etten pettyisi. Tayttelin papereita, ravasin laakarilla, yritin selvita koulusta hyvin arvosanoin. Odotin, ja silti unelmoin.

And my turn to go to the world came closer and closer all the time. I lowered my expectations, I tried to not expect anything. So I won't be disappointed. I filled forms, run to the doctors, tried to survive school and get good grades. I waited. And Still dreamed. 

Sita on vaikea kuvailla kuinka valtava asia vaihtovuosi on mulle aina ollut. Ma odotin sita melkein viisi vuotta. Ma laskin mun tulevaisuuden aina melko paljon mun vaihtovuoden varaan. Se oli ainut asia mita ma tiesin, etta ma tuun tekemaan. Kaikki muu oli ja on vielakin hamaran peitossa. "Ma lahden vaihtoon, sen jalkeen en tieda mita teen."

It's hard to explain how huge thing exchange year has always been to me. I waited for it almost five years. I pretty much built my future based on my exchange year. It was the only thing I always knew I will do. I wasn't sure about anything else. "I will be an exchange student, after that, I don't know what I'll do" 

Ja niin ma sitten tein. Ma lahdin. Jatin hyvastit laheisilleni sekavissa tunnelmissa, puoliksi surullinen ja toiselta puolelta niin superinnoissani. Ma lensin maailman toiselle puolelle. Mukana yksi matkalaukku..ja kasilaukku..ja kasimatkatavaralaukku. Tunnustetaan. Enemman kuin yksi. Odotukset oli alhaalla. Ma olin onnistunut lahtemaan matkaan ilman sen suurempia odotuksia. Mä olin nyt omillani. Kaukana kotoa.

And so I did. I left. I said goodbye to my loved ones, feeling confused. Half of me was sad, half of me was super excited. I flew to the other side to the world. Only one suitcase with me and purse..and hand luggage bag..Well I have to admit I had more than one. My expectations were low. I had managed to go to make my dream true without big expectations. I was on my own. Far away from home. 

Ja sitten..sitten sita vaan yrittaa elaa. Paivasta toiseen. Tääkin on vaan elämää. Käyn koulussa, harkoissa, nukun. Aamulla herääminen on edelleen järjettömän vaikeaa. Oon edelleen sama iltaihminen. Vaikka en enää ookkaan sama ihminen, joka elokuussa kyyneleet silmissä nousi koneeseen, vailla mitään tietoa siitä mitä tulevaisuus toisi tullessaan. Mä oon niin paljon itsevarmempi, niin paljon rohkeempi, niin paljon kiitollisempi siitä mitä mulla on.

And then..then you just try to live. One day to another. after all this is only life too. I go to school, go to practice, sleep. Waking up in the morning is still awfully hard. I'm still same night owl. Even though I'm not the same girl who, last August got up to the airplane tears on her eyes. Without any thoughts what future has to give her. I'm much more self-confident, much braver and much more grateful for everything I have. 

Henini <3 My Princess!

Beste freunde! (Helene I have no idea was that correct)

Mä oon täällä tehnyt asioita, joihin en olisi ikinä uskonut pystyväni. Mä oon pitänyt yksin esitelmän enkun tunnilla, kirjoittanut esseitä englanniksi. Lukenut shakespearea ja tehnyt Shakespearen näytelmästä näytelmä-analyysin. Mä oon alottanut keskustelun niin useesti tuntemattomien ihmisten kanssa, vain koska mä haluan tarttua jokaiseen tilaisuuteen. Mä liityin cross country joukkueeseen ja ylitin itseni niin monta kertaa niin harkoissa kuin kisoissakin. Mä oon onnistunut luomaan täällä itselleni elämän. Melkon paljon tyhjästä. Ja mä olen siitä aivan järjettömän ylpeä.

While I've been here I've done some thing that I never thought I would be able to do. I have made presentations in front of the english class. Alone. I've read Shakespeare and made play analysis from one of his plays. I've started conversations with strangers so many times, only because I want to take every opportunity to make friends. I joined to Cross Country team and I surprised myself so many times in practice and during races. I have succesfully created a life for myself. Pretty much from nothing. And I'm so freaking proud. 

Eksyinköhän mä vähän asiasta? En tiedä mutta jatketaan. Mitä siis on olla vaihto-oppilas? Se on melko paljon normaalia elämää. Lisämausteena se, että vaihtari tosiaan kokee kaiken monta kertaa vahvemmin. Huonon päivän sattuessa kaikki itkettää ja tuntuu pahalta. Ja seuraavana päivänä sitä jo hymyilee kaikelle. Mukava keskustelu puolitutun kanssa saattaa tehdä sut niin onnelliseks, että se lämmittää sua koko päivän. Ja joskus sitä vaan on yksinkertaisesti onnellinen, että kaikki on hyvin. Mulla on mukava koti, hieno isäntäperhe, kaunis kotikaupunki, ja mä elän täällä mun amerikkalaista elämää. Mä olen onnellinen.

Did I miss the point? I don't know but let's continue. So what it is to be an exchange student? It's pretty much normal life. Extra is that exchange students feels everything much stronger. When you have a bad day everything feels bad and you just want to cry. And the next day you are smiling about everything. Nice conversation with half-familiar people may make you so happy that it feels good all day. And sometimes you are just simply happy. Happy that everyhting is okay. I have nice home, great host family, beautiful hometown, and I'm living my american life. I'm happy.

Huomenna on kiitospäivä. Mun elämän ensimmäinen kiitospäivä. Mulla on niin paljon syitä olla kiitollinen. Mulla on täällä kaikki hyvin. Mä oon onnekas verrattuna osaan vaihto-oppilaista joilla on ollut ongelmia perheen kanssa yms. Mä oon todella onnekas. Mulla on hieno perhe. Koulu sujuu hyvin. Saan pelata jääkiekkoa. Mulla on ystäviä. Oon kiitollinen, että mun perheellä Suomessa on kaikki hyvin. Oon kiitollinen, että kesällä saan palata kotiin. Ja oon kiitollinen, että mulla kuitenkin on vielä 7 kuukautta jäljellä täällä. Oon kiitollinen niin paljosta.

Tomorrow is thanksgivinday. My first thanksgivig. I have so many reasons to be grateful. Everything is okay here. I'm lucky compared to some of the other exchange students who have had problems with their host families etc. I'm really lucky. I have a great host family. School is okay. I can get to play hockey. I have friends. I'm grateful that my family in Finland has everything okay. I'm grateful that I can go home next summer. And I'm grateful that I still have 7 months left here in USA. I'm grateful for so much. 

Kuvat on kaikki mun 18-vuotis synttäreiltä